Voiko kuiva ja kuollut olla kaunista?

Kuivakukat. Ovatko ne jotenkin menneen ajan juttu? Jotakin epämuodikasta? Ne kerää pölyä ja karisee, haalistuu ja varisee. Totta, että kuivakukat eivät sovi joka tilanteeseen, mutta niille on paikkansa. Muistan vieläkin, kun tein ensimmäistä kuivakukkatyötäni noin 25 vuotta sitten. Olin hankkinut kranssinpohjan kuivaoasiksesta ja siihen syntyi harjoitustyö, jossa oli mm. kuivattuja ruusuja, ikiviuhkoja ja sammalta. Ajan kulumisen osaan hahmottaa siitä, että vanhin poika konttaili lattialla eikä vielä päässyt osallistumaan harrastukseen. Ja tuo kranssi minulla on edelleen tallella, se on seurannut asunnosta toiseen ollen monenlaisissa huoneissa. Nyt se on taas keittiössä eli on päässyt siihen ympäristöön mihin syntyikin. Välillä uusien kukkien vaihtoa rapistuneiden tilalle ja suihkaukset hiuslakkaa, niin se on taas melkein kuin uusi. Ja pitäähän ajan patinan näkyäkin, vähän kuin huonekaluissa.

Muistojen kranssi.
Paitsi oasispohjaan, isompia töitä olen tehnyt kanaverkkoon käärittyyn rahkasammalpohjaan. Tuota ”pakettia” on sitten helppo muotoilla halutun muotoiseksi. Aivan kaikki kuivakukat tuohon pohjaan ei mene, koska varren on oltava suhteellisen tanakka, mutta hennompien materiaalien kohdalla voi ottaa kuumaliimapistoolin avuksi.
Vanhoja kuivakukkatöitä taulujen seurana.
Tässä kranssissa on käytetty helminukkajäkkärän lisäksi mm. luonnokasveja ja kauraa.
Kukkia ei myöskään aina tarvitse olla paljon, että ne täyttävät vaaditun tilan tai näyttävät hyviltä. Usein vähemmän on enemmän, tässäkin. Kauniiseen oksaan voi esim. sitoa ohuella rautalangalla tai liimata kuumaliimalla pienen kuivakukkakimpun tai kukinnon. Muuta ei tarvita.
Kuivakukat vaativat viljeltyinä yleensä melko pitkän kasvatusajan, joten kylvöaika alkaa olla käsillä, mikäli haluat sellaiseen puuhaan ryhtyä.

Ikiviuhko on yksi yleisimpiä siemenestä kasvatettavia kuivakukkia, samoin kuin herttaikikukka, erilaiset olkikukat ja paperikukka. Myös esim. kotilokukan ”suppiloita” voi käyttää monella tapaa kuivakukkatöihin.

Kuivakukka-asetelmia voi myös tehdä, vaikka ei olisi kasvattanut mitään. Tässä maljakkoon kuivuneiden oksien seuraan ovat päässeet tuijan oksat sekä komeamaksaruohon kukinnot. Maljakon pohjalle vielä pähkinäsekoitusta. Tämä voisi olla oravien suosikki…
 
Yksi omista suosikeita on helminukkajäkkärä (perenna). Jos se löytää mieluisen paikan, se leviää kiitettävästi, niin että sitä riittää niin kuivattavaksi kuin pihan kaunistukseksi.
Luonnosta löytyy tietysti paljon kerättävää, joka on kuivakkaa, valmista materiaalia jo sellaisenaan tai tuoretta kuivattamisen kautta. Palataanpa niihin viimeistään keväämmällä.
Hortensian viime kesän kukintoja pääsi turvaan ihanaan vanhaan amppeliin.
Nyt ”uusi lumi on vanhan surma” – viisauden myötä
Oikein hyvää viikonloppua!  

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s